Frosmo sai rahoitusta Euroopan Investointipankilta hyvin ehdoin vuonna 2016 – Toimitusjohtajalta suosituksia suomalaisille yrityksille

Frosmon hyvät kumppanuusverkostot ja nopea päätöksenteko mahdollistivat rahoituksen saamisen Euroopan investointipankilta (EIP) hyvin ehdoin vuonna 2016. Rahoituksella vahvistettiin tuotekehitystä ja nopeutettiin kansainvälistymistä, ja se hyödyttää liiketoimintaa edelleen. 

Frosmon lähteminen EIP:n rahoitushakuprosessiin oli osittain sattumaa, kuvailee asiaa jälkeenpäin toimitusjohtaja Mikael Gummerus. Hän oli kuullut muiden yrityksien kollegoilta suosituksia, että EIP:ltä oli juuri avautunut mahdollisuus hakea kasvurahoitusta hyvin rahoitusehdoin. Samaan aikaan tuttu konsultti otti yhteyttä ja ehdotti kyseisen EIP rahoituksen hakemista. Frosmossa päätettiin nopeasti lähteä hakemaan rahoitusta EIP:ltä, vaikka EU-rahoitus ei ollutkaan aiemmin tuttua.

Prosessissa totuttelemista

Rahoitusprosessin hakemisen alkaessa tuli selväksi, että EIP:n prosessi oli monimutkaisempi kuin suomalaiset rahoitusprosessit, joista Frosmolla oli aiempaa kokemusta. Rahoituksen hakemisen aikana EIP:ltä tuli useita yrityksen omistukseen, hallintovastuisiin ja taloustilanteeseen liittyviä selvitys- ja raportointipyyntöjä. Osa pyynnöistä tuli vain muutaman päivän varoitusajalla. Frosmolla olikin useampi henkilö vastaamassa EIP:n lukuisiin taustaselvityspyyntöihin.

Hakuprosessi vaati yrityksen henkilöstöltä resursseja enemmän kuin aluksi oli ennakoitu ja prosessi kesti yli puoli vuotta. Rahoituksen hakeminen oli Gummeruksen mukaan silti ehdottomasti vaivan arvoinen. Vuonna 2016 Frosmo sai 8,5 miljoonan euron lainarahoituspäätöksen vahvistamaan tuotekehitystä ja nopeuttamaan kansainvälistymistä. EIP tarjosi lainasta 3,5 miljoonaa euroa pääomalainana ja 5 miljoonaa euroa muuna lainana. Frosmo päätyi käyttämään vain pääomalainan sillä siihen ei tarvittu vakuutta ja muiltakin osin siinä oli paremmat lainaehdot kuin muulle lainalle.

Investointeja kansainvälistymiseen

EIP:n lainan turvin Frosmo pystyi tekemään tarvittavat investoinnit kansainvälistymiseen ja avauksen uudelle markkinalle Aasiaan. Lainan ehtoihin kuului, että lainasta kolmasosa tuli käyttää tuotekehitykseen ja loppu myynnin kiihdyttämiseen. Gummerus toteaakin että ”Ilman lainaa emme olisi kansainvälistyneet yhtä nopeasti Euroopan ulkopuolelle.” Lisäksi hyötynä oli se, että nopean kasvun vaiheessa tekemättä jääneet Frosmon sisäiset hallintoprosessit laitettiin kuntoon EIP:n vaatimusten mukaiseksi. Nyt Aasia on yksi merkittävä liiketoimintamarkkina Frosmolle.

Gummerus on huomannut, että EU- ja muita rahoitusmahdollisuuksia on paljon tarjolla, sillä konsultit ovat usein yhteydessä, tiedottavat niistä ja tarjoavat omia palveluita rahoitushakuihin liittyen.

Mitkä ovat suosituksesi muille suomalaisille yrityksille EU-rahoitukseen liittyen?

”Rahoitusta tulee hakea oikeassa vaiheessa, eikä sitä kannata käyttää harjoitteluun. Haimme ja aloimme käyttää EIP-lainaa liian aikaisessa vaiheessa. Yrityksen hallintotavan tulee olla kunnossa ja skaalautumisen resepti tulisi olla valmiina. Virheitä tapahtuu, jos prosessit eivät ole valmiina.” Lisäksi Gummerus kehottaa: ”Kannattaa kysyä muilta samankaltaisilta yrityksiltä kokemuksia ja neuvoja. Suomalaiset ovat yleensä valmiita auttamaan ja kertomaan vinkkinsä muille. Aikaa menee, jos itse yrittää selvittää kaiken.”

Toimitusjohtaja Mikael Gummerus, haastateltiin toukokuussa 2021.

Juttusarja esittelee EU-rahoitusta ja palveluita, joita suomalaiset yritykset ovat käyttäneet EU-alueen ulkopuoliseen kansainvälistymiseen.

Tässä yritystarinassa esitelty rahoitus oli EIP:n InnovFin MidCap Growth Finance. Nyt jo käytöstä poistunut rahoitus tarjosi pitkäaikaisia ​​etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevia lainoja tai mezzanine-lainoja parantaakseen rahoituksen saatavuutta lähinnä innovatiivisille suuremmille keskisuurille yrityksille (enintään 3000 työntekijää), mutta myös pk-yrityksille ja pienille keskisuurille yrityksille. EIP antoi suoraan lainat, joiden koko oli 7,5–25 miljoonaa euroa.

EIP:n nykyisiin markkinaehtoisiin välineisiin voit perehtyä sivustomme Ohjelmat ja välineet –osiossa.

Juttusarjan teettämisen on rahoittanut Suomen Ulkomaankaupan Edistämisrahasto (SUE).